Miniloma Tukholmaan

Käytiin viikko sitten pienellä minilomalla Tukholmassa, ja irtiotto arjesta oli kyllä piristävää. Lähdettiin maanantaina iltalaivalla, kierreltiin taxfree läpi, syötiin ylihintaiset burgerit ja mentiin hyttiin odottelemaan nukkumattia, jotta aikainen herätys ei maistuisi niin puulta. Oli huojentavaa huomata miten ihanaa on olla ilman kännykkää, kun laivalla ei oo verkkoa eikä naapurimaan pääkaupungissa talsiessa ole tietoakaan wifistä, on ihanaa vaan suosiolla jättää luuri laukun pohjalle.

Fransin kummitäti oli ihana ja majoitti meidät matkamme ajaksi, sijainti oli loistava ja ensimmäisenä päivänä kävelimme keskustaan kartan turvin. Naiset kulkivat korkokengissä ja miehillä oli puvut. Ruotsi toi katumuodin uudelle tasolle. Eikä me edes eksytty kertaakaan, vaan löydettiin aika helposti kaikki paikat missä haluttiin käydä. Nautittiin auringosta, shoppailtiin, käytiin syömässä luksusateria mäkkärissä ja palailtiin kämpille vetämään hirsiä. Illalla Satu vei meidät illalliselle. Nautittiin seurasta, ruuasta ja viinistä.

Mun unirytmi otti kyllä vähän osumaa tuolla reissulla, sillä heräilin aamulla puolikuuden maissa ihan pirteänä ja muutaman tunnin päästä olin valmis simahtamaan aamupalapöytään. Toisaalta noin lyhyellä reissulla on vaan hyvä jos pystyy hyödyntämään jokaisen mahdollisen tunnin. Toisena päivänä suunnattiin vanhaan kaupunkiin, joka oli aika vaikuttava kaikkine pienine katuineen. Turisteja vilisi silmissä ja varmaan jokainen Ruotsin matkamuisto -putiikki oli sijoitettu sinne. Vanhasta kaupungista suunnistettiin keskustaan ettimään jotain ruokapaikkaa ja siinä kohtaa meinas kyllä tulla itkupotkuraivarit, mähän tunnetusti saan hermoromahduksen kun mulla on nälkä. Onneksi Frans on tottunut elämään mun kanssa, eikä jättänyt mua yksin mököttämään, haha. Mutkien kautta päädyttiin T.G.I Friday`siin syömään taas hamppareita. Tajusin just et mehän ei muuta syöty koko reissussa kun hamppareita. No eipä se niin tarkkaa ole.

Ennen kun piti suunnistaa satamaan niin käytiin vielä porukalla syömässä Sibiriens Soppkök nimisessä sopparavintolassa. Oli kyllä isoin soppakulho mitä oon hetkeen nähnyt. Mentiin bussilla satamaan päin ja jäätiin pois väärällä pysäkillä, joten kävelymatkaa kertyi vähän enemmän, mutta eipä se meitä haitannut kun yliväsynyt läpänheitto piti meidät liikkeessä. Puhuttiin muunmuassa lipputiskillä virjailijalle englantia kunnes hän avasi suunsa ja sanoi "täs on nää teiän hyttikortit", ok.

Me tultiin takaisin Turkuun Amorellalla, ja meidän hytti oli alunperin kannella 2. Luojalle kiitos me upgreidattiin se, sillä mä en muutenkaan oo laivojen fani niin se on kyllä mun mielenterveydelle loppu jos joudun hengailemaan jossain autokannen alla. Matka oli huippu, mutta kyllä kotiin tulo oli silti aika ihanaa. Niinhän sitä sanotaan että; borta bra men hemma bäst.

Näihin tunnelmiin, Heidi.

Maanteiden kingi

Mulla on auto ja ajan sitä joka päivä. Monella muullakin on auto, jota ne ajaa joka päivä.
Mä oon omasta mielestäni ihan hyvä kuski ja moni muukin on omasta mielestään hyvä kuski. Autotiet on vähän kun taistelutanner

ja..

Mä en vaan voi ymmärtää mistä jotkut ihmiset saa ajokortin. Ensinnäkin mua ei ärsytä yhtään autokouluautot, sillä on ihan inhimillistä olla kassalla kun näkee ekan kerran ratin ja polkimiakin on kolme, eikä mua ärsytä ihmiset, jotka ennakoi valoihin niin että mä joudun jarruttelemaan perässä.

Mutta..

Ajattelin laittaa teille muutaman esimerkin, siitä mikä saa mut muuttumaan raivopäiseksi häräksi liikenteessä.

1. Ihmiset, jotka ei osaa käyttää vilkkua.
Ja siis sitä ei tarvitse käyttää kun sä menet kaistaa loivaan oikeaan, josta ei pääse muualle. Mutta sitä pitää käyttää jos sä vaihdat kaistaa. Ja kun sä käytät sitä, niin vaihda herranjumala äläkä mieti 30 vuotta, että uskallatko mennä. Jos et uskalla niin aja sitä samaa kaistaa sitten hamaan tappiin saakka.

2. Ihmiset, jotka ei anna tilaa.
Kun joku vilkuttaa, niin on ihan herrasmiesmäistä päästää se siihen sun eteen. Sä menetät ehkä 2 sekuntia sun elämästä. Viimeks eilen törmäsin tähän, kun muistin liian myöhään, että Aninkaisten mäessä on suljettu kaista. Ajattelin, että ehdin hyvin vaihtaa kaistaa mopoauton eteen. Painoin vähän kaasua ja niin painoi mopoautokin. Ääliö.

3. Ihmiset, jotka ei osaa vilkuttaa kun ne päästää tien yli.
No kiitos vaan. Hyvää päivää sullekkin vaan.

4. Ihmiset, jotka ajaa kiihdytyskaistaa 50 km/h.
Tarviiks tähän edes selitystä. Mun auto ei ainakaan kiihdy niin nopeesti, että voisin pysähtyä siihen kaistan reunaan venaamaan, millon ei tuu enää autoja.

5. Ihmiset, jotka ei osaa päättää millä kaistalla ajaa.
Sellanen sikssaks- ajo. Se ei oo Petri jees. Sulle nauretaan Petri. Ja siinäkään sä et voita aikaa.

6. Ihmiset, jotka kiihdyttää punasiin valoihin.
Näille mä oikeestaan vaan nauran sisäisesti. Lähdetään näistä valoista Petri. Ai sä ajat satasta Petri. Nähään punasissa valoissa Petri. Ja sitten Petriä nolottaa.

7. Ihmiset, jotka ajaa perseessä kiinni.
Tä on vähän kun kirsikka kakun päällä. Joillekkin ihmisille ei oo opetettu turvaväliä. Tulkoon sitten päin kun painan jarrut pohjaan.

8. Pyöräilijät, jotka ei osaa liikennesääntöjä.
Satutteko tietämään, että teillä on samat säännöt kun autoilla. Väistövelvollisuus ja muuta mukavaa?

Aloin tätä kirjottaessani miettiä pitäskö mun myydä mun auto.

Näihin tunnelmiin, Heidi.

Viiden kuukauden jälkeen

Mun leikkauksesta on kulunut nyt aika lailla 5 kuukautta, ja aika on kyllä vaan hurahtanut silmissä. En enää oikeen edes muista miltä musta tuntui leikkauksen jälkeen, oon unohtanut kaikki kivut ja inhottavan pahan olon. Vielä vähemmän muistan aikaa niiden kahden 3 kilon melonin kanssa.
Ja koska uskon, että moni ihminen kärsii vähän samoista ongelmista mistä mäkin, sillä rintojenpienennysleikkauksia tehdään todella paljon, halusin jakaa vähän omia kokemuksia näin paranemisen edetessä.

Tikkien poistojen jälkeen en ole joutunut käymään enää minkäänlaisissa kontrolleissa, mitä nyt gynekologilla käydessäni lääkäri tekee normaalin tutkimuksen, ettei kyhmyjä tai muuta poikkeavaa ole. Mun mielestä se on huojentavaa, sillä leikkauksen jälkeen rinta on paljon lähempänä rintalihasta, jolloin se voi painellessa tuntua hieman oudolta, varsinkin kun tuntoa ei kaikkialla vielä ole.

Josta päästäänkin tunnottomuuteen. Koska koko nännipiha leikataan irti ja rinta joutuu muutenkin melkoisen sörkinnän kohteeksi, on täysin normaalia, että tunnottomuutta esiintyy. Alkuvaiheessa en tuntenut oikeastaan mitään, rintojen sivut sekä nännit palautuvat hitaimmin, jos ollenkaan. Nämä kohdat ovat vielä viiden kuukauden jälkeenkin hieman tunnottomat. Jos nännien tunto ei palaudu, on hyvin mahdollista, että imettäminen ei onnistu, sillä rinta ei stimuloidu vauvan yrittäessä imeä. Henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin, että tein tämän itseäni varten ja itseni vuoksi. Maailmassa on monta muutakin keinoa ruokkia lasta.

Koska paraneminen on mennyt todella hyvin, enkä ole saanut minkäänlaisia komplikaatioita, ovat arvet parantuneet loistavasti. En tiedä onko sillä mitään merkitystä ihon palautumiskyvyn tai iän kanssa, mutta olen ollut erittäin yllättynyt siitä kuinka hyvin arpeni ovat kadonneet. Tottakai niitä katsoessaan näkee, että olen käynyt läpi tämän leikkauksen, mutta ne ovat minun arpeni ja aika hiton hienot onkin. Heitän mielikuvitus femmat mun kirurgeille.

Vihdoin rinnat ovat myös laskeutuneet, sillä alussa ne oli vähän kuin kaksi tiiliskiveä, jotka ei liikkuneet mihinkään ja olivat hassun muotoset. Nyt ne alkaa jo näyttää kutakuinkin normaaleilta. Lopullinen lopputulos näkyy vasta 2 vuoden päästä leikkauksesta, joten en tiedä yhtään miten ne vielä muokkautuvat. Oon kuitenkin tän ansiosta löytänyt itseni, ja oon enemmän sinut itseni kanssa kun koskaan ennen.

 Ja vaikka kuinka pelotti, niin tein sen ja tekisin uudelleen.

Näihin tunnelmiin, Heidi.

Poikaystävän suusta kuultua

Oon monessa blogissa törmännyt tällaseen postaukseen, jossa poikaystävä vastaa oheisiin kysymyksiin ja sitten katsotaan kuinka oikeeseen vastaukset mun omien mielipiteiden kanssa meneekään. Mun mielestä on huvittavaa kattoa miten toinen vastaa näinkin arkisiin kysymyksiin, sillä siitä näkee mitä asioita toinen painaa mieleensä. Ja kiitokset Fransille hyvistä vastauksista, musta on kivaa kun hänkin osallistuu tähän blogiin aika ajoin tällaisissa jutuissa :)

Mun omat kommentit on kursivoitu Fransin vastausten alle.

1. Jos hän katsoo telkkaria, mitä sieltä yleensä pyörii?

Kardashianin perhe, poliisit kotihälytys tai salkkarit.

Aika lailla oikein, kun mä katon telkkaria niin mielellään seuraan jotain aivan turhanpäivästä hömppää, sillä oon niin harvoin telkkarin ääressä. Mulla on myös paha tapa koukuttua johonkin sarjaan niin pahasti, että mulle tulee pakkomielle nähdä kaikki heti ja nyt.

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?

Sen mikä on jääkaapissa.

Jep, eikä meillä oikeestaan koskaan oo salaatinkastiketta, paitsi nyt kun Fransin äiti pakkasi sitä meille mukaan kun viimeksi käytiin kylässä. Käytän öljyä jos sitäkään.

3. Mikä on hänen inhokkiruokansa?

Hän on aika kaikkiruokanen, mutta mäkkärin hamppareita ei kyllä yleensä syö.

Mun ultimate inhokki on oliivit ja sienet. Muuten oon kyllä kaikkiruokanen ja mäkkärissä menee vaan happy meal, haha.

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?

Valkkarilasin ja pihvin tai pastan.

Correct!

5. Mikä on hänen kengänkoko?

Joku 12 :DDD Baby born Baby born.

Haha, ei sentään 12 vaikka mulla pieni jalka onkin. 35-36 kengästä riippuen.

6. Jos hän keräilisi jotain, mitä se luultavemmin olisi?

Onko 40 kenkäparin omistaminen keräämistä?

Ei ole Frans rakas. Sitäpaitsi multa puuttuu vielä monet kengät, eli lisää kaappitilaa kiitos. Ja mä keräsin jossain vaiheessa House- sarjan, it`s my precious.

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?

Sushia, sekä kalapuikkoja ja kermaviiliä.

True dat! Molemmat on jumalten ruokaa, johon ei vaan kyllästy.

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?

Kun kaikki romahtaa ja tarviit olkapään, mä lupaan olla tääl! BOOM KAH.

En oo koskaan oikeen fanittanu ketään, mutta Robin on vienyt mun sydämen.

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?

Siis tää on ehkä oudoin kombo ikinä. Ensimmäinen genre mistä hän pitää on piirretyt/animaatiot ja toinen on trillerit. Eikä mitkää perus rillerit, vaan sellaset ahdistavat mättörillerit.

Totta turiset. Ja kaikki piirretyt pitää olla dubattuna, ei niitä muuten voi kattoa.

10. Minkä väriset silmät hänellä on?

Tä on tyhmä kysymys, skippaan.

Pitäskö mun huolestua..?

11. Kuka on hänen paras ystävä?

Ne taitaa sittenkin olla vihreät.

Kiitos.

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?

Naisilla on monta vikaa, mutta miehillä vain kaksi; kaikki mitä he sanovat ja tekevät.

Mua naurattaa kun ajattelen sitä hetkeä kun keksit ton vastauksen, hahah. Fransin maailman ärsyttävin tapa on kerätä sen vaatteet tohon lattialle kasaan ja kuvitella että ne kävelee pyykkikoriin. Myös sanat "mä laitan ne ihan just", on menettäny aika lailla merkityksen, ellen sitten odota maailmanloppuun asti.

13. Missä hän on syntynyt?

Täl puol jokke. 

Tää vastaus on väärin, koska koitit kalastella vastauksia mun kavereilta ja näin että kirjotit tähän ensin TYKS. Oon syntynyt Heidekenillä, ja taidan olla aikalailla viimisiä siellä syntyneitä.

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?

Varmaan todella huono. Soittaisin luultavasti äidille ja tilaisin masaliisoja (luitte oikein, masaliisoja)

Mä uskon et se kakku olis ainakin rakkaudella tehty :D Ja mä tykkään masaliisoista niin sekin on fine.

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?

Ittensä valmiiksi laittamisen (voi kestää 20 minuutista aina 120 minuuttiin), Gillian Flynnin kirjojen, kaveriensa ja toivottavasti mun :)

Kyllä :)

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?

Singstar- videopeli. En ymmärrä mist ne pisteet tulee.. Mut tä blogi on myös tosi hyvä!

Mul on kyllä joku luontainen kyky aina voittaa siinä. En silti osallistuis idolsiin, että en minäkään tiiä mistä ne pisteet tulee, haha. 

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?

Ei tuu mieleen mitään outoa.

Eipä kyllä mullekkaan.. Ranskalaiset suoraan pakkasesta ehkä? Tai perunat ja porkkanat kuorineen?

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?

Tähän ei varmaan saa vastata "kännykkä, lompakko ja avaimet", koska se on tylsä vastaus. Hmm.. Rinkka, avaruuskypärä ja Cerafit paistinpannu (jos soitat heti, saat kätevän kantokassin)

Hahahha, ja nyt porukka luulee oikeesti, että kävelen tuolla rinkka selässä ja avaruuskypärä päässä. Hauska mielikuva. Cerafit pannu toimii hyvin turvavälineenä lenkkeilessä.

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?

Palaa kohtaan 12.

Pojat hoitakaa ne haisevat kalsarinne pyykkikoriin.

20. Entäs piristymään?

Ruoka, imitaatiot ja halaus.

Olet ihana. Toi on paras piristyskombo!

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?

Ihastunut: Tuomo Ruutu Vihastunut: Leina Ogihara (tai enemmin hänen BF)

Mä en oikeesti ihaile ketään yksittäistä, monissa on joitain juttuja mitä arvostan. Ja jos oon nimennyt meiän talon edessä olevan "ykköspaikan" Tuomo Ruuduksi, niin se kertoo jotain siitä kuin fanaattinen oon. Se ruutu on muuten aika usein varattu.

22. Millainen hän on tyttöystävänä?

Vähän ku hunajameloni. Aluks sitä miettii mikä tä meloni on mitä mä syön, mutta sit ymmärtää, et tä meloni on paljon makeampi ja parempi kuin normaali vesimeloni.

Oot aika ykkösheppu. 

23. Milloin hän tapasi vanhempasi? 

Ainiin.. Pitäs varmaan esitellä.. Menee varmaan ens viikkoon.

Aivan XD jaa a, joskus neljä vuotta sitten varmaankin.

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?

Greyn Anatomia, mutta se on saanut jo niin fanaattiset mittasuhteet, että kyseessä taitaa olla jo uskonto.

Juu, tänä kesänä on kyllä katottu niin paljon Seattle Grace Mercy West Grey Sloan Memorial, mikä ikinä onkaan sairaalan touhuja, että voisin jo kuvitella olevani kirurgi. Vielä 15 jaksoa ja se sarja on taputeltu. 

25. Millainen on hänen kotilook?

El natural, mutta vaatteet on usein kyllä mun.

Japp! Kotona heitän kaikki kiristävät vaatteet kaappiin ja minkä mä sil voin et Fransin vaatteet vaan on mukavempia päällä. 

Näihin tunnelmiin, Heidi ja Frans.

ps. Onko postausideoita? Kertokaa ihmeessä niin toteutan :)