tiistai 6. joulukuuta 2016

Seison omieni puolella

Pienen elämäni aikana olen ehtinyt koota ympärilleni monenlaisia ihmisiä, eri ikäisiä, näköisiä, erilaisia elämänarvoja kantavia niin positiivisia kuin negatiivisiakin tuttavuuksia. Muistan kuinka tärkeää nuorempana omaa sosiaalista statusta oli nostaa niin monella irc-galleria kaverilla, Facebook tuttavuudella kuin tänäpäivänä Instagram seuraajallakin. Suuret numeromäärät kertoivat ihmisen arvon ja ne joiden kommenttiboksit eivät olleet täynnä olivat vähintäänkin pohjasakkaa tai muuten vaan noloja.

Uskon, että jokainen ihminen johon olen tutustunut, on ollut elämässäni jostain syystä. Kuten totesin, jokainen ei ole vaikuttanut elämääni positiivisesti, mutta koen että myös näissä ihmissuhteissa olen oppinut jotain. Jotain, jota tänä päivänä voin käyttää hyödykseni. Olen viettänyt aikaani aikaani niin kaljaa juovien hupparipoikien seurassa kuin hienoimpiin hepeniin pukeutuvien tyttöjen kanssa muille nauraen. Olen kuulunut moneen porukkaan, etsinyt itseäni ja lopulta löytänyt ne ihmiset, jotka koen omaan lähipiiriini sopiviksi.

Irc-gallerian poistin jo aikaa sitten, sehän oli muodissa viimeksi seitsemän vuotta sitten. Instagramin muutin yksityiseksi, sillä tajusin etten halua täysin tuntemattomien ihmisten seuraavan (lähinnä niiden +40 miesten) mitä kuvia elämästäni jaan. Tein myös Facebookkiin muutama vuosi sitten siivouksen, jossa poistin noin 300 ihmistä kaverilistoiltani. Olen suhteellisen tarkka asioista joita jaan, en kerro osoitettani, työpaikkaani tai läheisistäni sellaisia asioita, jotka eivät nettiin kuulu.

Olen pyrkinyt pitämään myös lähipiirini pienenä ja poistanut ympäriltäni ne ihmissuhteet jotka koen turhiksi. Sellaiset, jotka tuovat enemmän pahaa mieltä kuin hyvää. Elämä on aivan liian lyhyt riitelyyn sekä siihen, että joku toinen imee energiaa itseensä. Luotan täysin niihin, jotka pidän lähelläni ja tiedän, että se luottamus on molemminpuolinen.

En määritelle parasta ystävää, määrittelen ihan parhaan kaveriporukan. Ja somenumeroissa se porukka on aika pieni, mutta olkoon. Mä oon sitten vaikka somestatukseltani nolo, kunhan mun ympärillä oikeassa elämässä on ne rakkaimmat ihmiset.

Näihin tunnelmiin, Heidi




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos <3