sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Edellinen vuosi vie seuraavaan

Vuosi 2017 valuu käsistä huimaa vauhtia ja pian on aika jälleen kokoontua uudenvuoden viettoon rakkaiden ympäröimänä. Vaikka edellinen vuodenvaihde tuntuu eiliseltä, on vuoden sisällä tapahtunut monia asioita, joista osa jää mieleen kirkkaana ja osa pölyttyy kirkkauden alla. Vuosi on ollut ajoittain hyvinkin rankka, mutta positiivista on, että hienot hetket muistuvat silti mieleen useammin kuin huonot.

Tammikuussa
Lähdettiin Fransin kanssa Maspalomakseen pakoon synkkyyttä. Nautittiin kauniista maisemista ja yhteisestä ajasta. Loman jälkeen paluu arkeen tuntui entistä raskaammalta, sillä suuntasin suoraan harjoitteluun terveyskeskukseen. Opin ohjaamaan, rokottamaan ja pistämään erinäisiä injektioita.

Helmikuussa
Frans pakkasi lätkäkassinsa ja lähti vaihtoon Espanjan Granadaan ja jouduimme sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Ensimmäinen viikko meni kyynelissä, mutta yksinoloon tottui ajallaan. Vietettiin hauska viikonloppu hyvän ystävän luona Helsingissä ja kärsittiin krapulasta porukalla nauraen. Olin paljon ystävieni kanssa, kunnes uskalsin kohdata itseni ja olla ajoittain myös yksin.

Maaliskuussa
Täytin 23, eikä se tuntunut pahalta. Vietin jälleen aikaani harjoittelussa, tällä kertaa lastenpsykiatrisella osastolla. Lähdin ehdolle kunnallisvaaleihin hyvin jännittyneenä, miettien mihin tuli lähdettyä mukaan.

Huhtikuussa
Jaoin tuhansia vaalikirjeitä ja juoksin ystävieni kanssa miljoonia portaita. Opettelin politiikan kiemuroita ja kävin monia mielenkiintoisia keskusteluja. Vaalien jälkeen pakkasin matkalaukun ja lähdin Espanjan auringon alle lataamaan akkuja.

Toukokuussa
Kävin katsomassa veljeäni laivastossa. Hiuksista lähti monta senttiä ja saimme opinnäytetyön aiheemme. Olimme parini kanssa kauhuissamme, että joudumme tekemään suunnitellusti 400h yhteistä työtä.

Kesäkuussa
Frans saapui kotiin ja juhlimme juhannusta Skaftungin rauhassa. Lisäksi tein paljon töitä ja kuljin suurimmaksi osaksi sairaalan ja kodin väliä.

Heinäkuussa
Kävimme särkänniemessä ja nautimme Tall Ships Racen ilmaiskonserteista. Otettiin Fransin kanssa härkää sarvista ja päätettiin toteuttaa pitkäaikainen haaveemme ja ottaa yhteyttä valkoisenpaimenkoiran kasvattajaan. En tiedä, uskoimmeko todella saavamme pentua.

Elokuussa
Ajoittain aurinko vielä paistoi eikä takkia ollut pakko käyttää, kuvattiin uutta banneria ja nautittiin viimeisistä kesän hetkistä. Minut valittiin nuorisolautakunnan jäseneksi ja olin onnellinen uusista haasteista. Meidän tuleva koiranpentumme syntyi.

Syyskuussa
Esiinnyttiin Liedon säästöpankin logomo- tapahtumassa. Koulu painoi niskassa kuin säkki tiiliskiviä.

Lokakuussa
Haimme pienen pentumme kotiin ja aloimme sopeutua elämään kolmestaan.

Marraskuussa
Juhlin isäni 50- vuotisjuhlia. Kävimme pentukuvauksessa. Olin usein väsynyt ja koulurepun tiiliskivet lisääntyivät. Teimme opinnäytetyötä ajoittain päätä seinään hakaten.

Joulukuussa
Sain ostettua jokaisen joululahjan. Auto on hajonnut liian monella sektorilla, enkä tiedä kestääkö se enää tätä talvea. Gigi on 99% sisäsiisti. Saatiin opinnäytetyöstä 5, enkä voisi olla ylpeämpi yhteisestä taistelustamme tuota kirjallisuuskatsausta vastaan. Jouduimme kolariin, mutta tänään saamme hymyillen hyvästellä vuoden 2017.

Näihin tunnelmiin,
Heidi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos <3