En
ole porvari enkä duunari. Minä olen ensisijaisesti opiskelija. Olen nuori ja
ihminen. Totta puhuen, en koskaan ajatellut lähteväni mukaan politiikkaan. Ei
ollut rohkeutta ajatella, että minun sanoillani olisi sen enempää merkitystä.
Löytyi ajatuksia ja oli temperamenttia. Puuttui vain rohkeus.
Ajatusmaailmani
muuttui viisi vuotta sitten kun löysin rinnalleni ihmisen, joka rehellisesti
arvosti mielipiteitäni ja joka aina rohkaisi menemään eteenpäin.
Asiat
kääntyivät päälaelleen kuitenkin vasta viime vuonna, kun tapasin kansanedustaja
Anne-Mari Virolaisen appiukkoni syntymäpäivillä. Ajauduimme monen tunnin
keskusteluun niinkin tyhjäpäisestä aiheesta kuin tatuointien
hyväksyttävyydestä. Minä olin kuitenkin päättänyt, etten nouse pöydästä ennen
kuin asiaan saadaan jonkinlainen yhteisymmärrys. Ja saatiinhan siihen. Tuolloin
Anne-Mari sanoi minulle, että politiikkaan tarvitaan nuoria, jotka seisovat
rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mielipiteidensä takana.
Puolen
vuoden päästä tapasimme uudelleen. Anne-Mari muistutti minua aiemmasta
keskustelustamme. Hän näki minussa potentiaalia. Minua jännitti, kun kysyin
mitä NATO merkitsee Suomelle. Hän selitti, minä kuuntelin ja yritin
ymmärtää. Aloin ottaa asioista enemmän selvää.
Olen
tehnyt töitä ihmisten parissa, olen päässyt näkemään monia erilaisia
työympäristöjä harjoittelujaksojeni kautta. Olen oppinut kuuntelemaan ja
pohtimaan asioiden merkityksiä myös silloin kun niitä ei ääneen sanota. On
pitänyt mukautua ja ymmärtää. On pitänyt oppia luopumaan ja päästämään irti.
Olen kuullut tarinoita sota-ajoilta. Olen nähnyt elämän viimeiset hetket. Olen
nähnyt huonosti voivan lapsen. Olen nähnyt, kun kaikki loppuu. Olen nähnyt
ihmisten paranevan. Olen nähnyt onnenkyyneleitä sekä
ilonkiljahduksia.
On
ymmärrettävä, että maailma muuttuu. Valtuuston keski-ikä kohoaa kuitenkin tällä
hetkellä reilusti yli viidenkymmenen. Tarvitaan ajankohtaista tietoa siitä,
millaista nuoren elämä tänä päivänä on. Minä olen kiinnostunut opiskelijoista,
koulutuksesta. Minä olen kiinnostunut nuorten hyvinvoinnista.
Kun
ehdokashaku alkoi, perehdyin eri puolueiden arvomaailmoihin. Tulen perheestä,
jossa on kasvettu vankasti vasemmiston hengessä. Raha ei kasvanut puussa ja
työntekoon on kannustettu nuoresta lähtien. Olen kiitollinen vanhemmilleni
siitä, että mikään ei ole koskaan tullut ilmaiseksi. Vaati suurta uskallusta
valita puolue, joka tuki minun ajatusmaailmaani, ei perheeni. En valinnut
helpointa tietä ja astunut ehdolle puolueeseen, johon moni minun ajatteli
astuvan. Olen saanut palautetta siitä, miten syljen duunareiden mukiin, miten
en ymmärrä politiikkaa ja miten ei- porvarillisen perheen lapsi voisi astua
kokoomuksen riveihin.
Minut
tekee surulliseksi ihmisten jaottelu kategorioihin, eikä se tue
ajatusmaailmaani tasa-arvoisesta yhteiskunnasta.
Meidän
on opittava kuuntelemaan ja arvostamaan toisiamme. Sillä sekin avaa monia
solmuja. On löydettävä yhteinen sävel yli puoluerajojen. Mielipiteeni ovat
muodostuneet monista äänistä. Asiat eivät ole tarkkarajaisia ja toisiltamme
voimme oppia hyvin paljon. Toisia mollaamalla emme kovin pitkälle pääse.
Kun
minut valitaan valtuustoon tai lautakuntaan, en minä puhu siellä politiikkaa.
Enkä minä 23-vuoden elämänkokemuksella osaa enkä todella haluakaan puhua kuin
keski-ikäiset. Taustallani ei ole päivääkään poliittisissa nuorisojärjestöissä
tai puolueissa. Enkä nytkään ehdolla ollessani, halua ajaa minkään puolue-
eliitin ennalta päättämiä asioita, vaan haluan olla äänestäjieni äänenkantaja.
Minuun on luotettu. Minut on valittu ehdolle ja haluan olla luottamuksen
arvoinen. Haluan ajaa heidän asioita, joita ei muuten huomattaisi.
Olen
jo nyt oppinut muun muassa superbussin ja raitiotien hintaeroista. Mutta
enemmän kuin se, rakennetaanko Turkuun pilvenpiirtäjiä tai uusia
ostoskeskuksia, minua kiinnostaa se, että opiskelijat saavat hyvää opetusta ja
kohtuuhintaisia asuntoja ja että terveydenhuollon asiakkaat ja sen
ammattilaiset huomioidaan myös sote-uudistuksen keskellä.
Sellaisia
asioita minä haluan ajaa. Sinun asioitasi.
Näihin tunnelmiin,
Heidi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos <3